2021

Seniorikävely 14.7.2021 Vääksyn Aurinkovuorelle tehtiin aurinkoisena ja hyvin lämpimänä päivänä. Lounastimme Majakkapaviljongilla.

Sairakkalan kierroksella tänään (29.06.2021) riitti lämpöä, ei ollut kuitenkaan sietämättömän kuumaa. 

Lähdin sinne sitten vihdoin minäkin (yht. 16). En minä mitään sauvoja muistanut ottaa lähtötohinassa, mutta ei niitä ollut läheskään kaikilla. Mukaan voivat siis tulla myös sauvattomat.

Retken kruunasi Juhani Jäämaan leipomat mustikkamuffinssit kahvin kera. Voi, että olivat hyviä!

Tänään mukana olleille tiedoksi, että Brofeldtin isäntä on Kaukon poika Aki.

Tien oikealla puolella oli isokokoinen lammikko, ei siis mikään järvi. -Pirjo-

Seniorikävely 1.6.2021

Kävelykipinäkävely 2.

Seniorikävely 18.5.2021

Tiirismaan monimuotoinen luonto ja sen historialliset kohteet olivat tämän Kävelykipinä 2:n kohteina. Patikoimaan lähdettiin Arvi Hauvosentien Tiirismaan reittien lähtöpaikalta. Arvi Hauvonen oli YLE:n tekninen johtaja, kun tv-masto valmistui vuonna 1966 Tiirismaan laelle. Sen jälkeen mastoa on uudistettu ja nyt mastolla on korkeutta 327 metriä. Aluksi mastolla oli myös ”poliittisia” vaikutteita, katve yli Pohjois-Viroon.

Latupohjaa noustiin rauhalliseen tahtiin kohti ensimmäiselle etapille, ”Tiirismaan katokselle”, opastaulujen kohdalle. Tiirismaa on säilynyt verrattain korkeana muinaisista ajoista lähtien maaston runsaan kvartsiittipitoisuuden vuoksi, 223 metriä meren pinnasta.

Kyösti kertoi Struven ketjun historiaa; 1800-luvun alkupuolella rakennettu kolmiomittausketju Mustanmeren ja Jäämeren välillä. Mittauspaikat on luokiteltu Unescon maailmaperintökohteiksi vuonna 2005 ja mietittiin miksi yksi Suomen kuudesta kohteesta ei ole Tiirismaalla vaan Porlammilla. Tarkka kolmiomittaus paikka on nyt tv-maston aidatulla alueella ja kiveen merkitty. Paikalla on ollut näkötornirakennelma. Olisiko tv-mastoa voitu sijoittaa muutamalla metrillä sivuun, jotta kohde ei olisi jäänyt aidan sisäpuolelle.

Seuraava kohde oli Tiirismäen muinaismuistoalue, raunioineen ja kivikasoineen. Mistä 1600-luvulla kaksi saksalaisnaista tiesivät sinne tulla? Ja miten siitä jatkossa tuli varsin suosittu käyntikohde? 1800- luvulla tilalle saapui Palmen pariskunta ja rouvalla oli päiväkirja, minkä sivuille hän toivoi kävijöiden kirjoittavan käynnistään.  Vieraskirjan sivuilta löytyi mm. Juho Kusti Paasikiven vierailu 15.8.1887 ja hänen kaverinsa Kustaa Salomaa Lammilta. Miten he kohtasivat, tulivat paikalle, millä pelillä?  16- vuotisten poikien treffit saattoivat olla ”Pulla -Poikien risteyksen” liepeillä! Jatkoivat matkaa Kustaan hevoskyydillä, vai? Kävelijöiden mielikuvitus lähti laukalla!

Kuulimme myös miten syntyi kaksi talonpoikaluokkaa, Perintötalonpojat ja Kruununtalonpojat.

Hieman jatkettuamme askellusta saavuimme Villinpeltojen maisemiin. Ensimmäinen pelto on ollut varsin kivinen alue ja toinen pelto taas hiekkamaata. Ehkä jääkausi on niitä muovannut ja toiseen on kertynyt sulamisvesiä mikä selittää sen hiekkapitoisuuden. Ihmeteltiin valtavan pitkää ja syvää kaivantoa. Kyösti kertoi, että golfkentälle saatiin siitä hiekat ja kaivannon tilaan yritettiin tehdä tekojärveä siirtämällä pohjaan savea, mutta luultavasti pohjassa oli ”reikä”! Nyt peltoja ei pelloiksi huomaa jos ei tiedä, ovat niin metsittyneet.

Lopuksi nautimme yhdessä retkieväät Pirunpesän nuotiopaikalla. Reippailua kesti runsaat kolme tuntia ja matkaa kertyi n. 7 km. – Seija ja Antti-

Kävelykipinäkävely 1.

Seniorikävely 4.5.2021 

”Kävelykipinä 2021”-tempauksen kävelyyn Hollolan kirkonseudulla osallistui 29 senioria. Ylös, ulos ja lenkille lähdettiin kimppakyydein kirjaston edustalta Hollolan Vanhan Kunnantuvan parkkipaikalle, jonne joukko senioreita oli saapunut suoraan omin kyydein. Irja ja Aimo jakoivat jokaiselle oman liikuntakortin. Kyöstin opastuksella lähdettiin kirkonkylän laivalaiturille yhteiskuvan oton jälkeen. Kylmä pohjoistuuli ei haitannut! Kirkonselkä yhdistyy Vesijärveen Pölkynsalmen kautta. Kapea ja matala salmi esti isompien Vesijärven matkustajalaivojen rantautumisen laivalaiturille ja hienosta satamasta huolimatta turistiliikenne laivalla Lahdesta Hollolaan tyrehtyi alkuunsa ensimmäiseen vuoteen. Mutta laiturirakennelma on komea! Kirkonselälle aukeaa kaunis näkymä Vanhan pappilan kupeesta, Kyösti kertoi että pihapiirissä on tänäkin kesänä Popup kahvilatoimintaa. Kapatuosinmäki- linnamäki sijaitsee 200 metriä kivikirkon pohjoispuolella ja sen huippu kohoaa 56 metriä Vesijärveä korkeammalle. Kapatuosian huippu on Itämeren ensimmäisen vaiheen Baltian jääjärven rantaa. Kyösti kertoi arkeologisista kaivauksista vuosina 1962-1963 ja myös myöhemmistä mm 300 hopearahasta. Kaivauksien aikana löydettiin myös kivikauteen ajoittuvaa esineistöä. Lisäksi kaivauksien löytömateriaali kertoo että mäki olisi ollut ainakin keskiaikainen pakolinna. Sitten piipahdettiin Hollolan kotiseutumuseon pihapiirissä, saatiin kuulla lyhyt selvitys museoalueen rakennuskannasta ja sen jälkeen ohitettiin Kari Hippeläisen pihapiiri,tenniskenttä, kuntosali ja majoitustiloja. Pysähdyttiin hetkeksi Mömmölän,vanha rälssitilan kohdalla. Tila saattoi saada vapautuksen maaverosta luovuttamalla miehen ja ratsun kuninkaalle suorittamaan ratsupalvelusta. Vuonna 1962 silloinen tilan isäntä, Valde Nilanko, löysi maata kyntäessään pellosta aarteen, hopearahoja ja solkia, peräisin viikinkiajalta. Solki toimii mallina Hollola-soljelle. Mömmölän aarre on nyt Kansallismuseossa. Tänä päivänä kahden huippuraviohjastajan, Esa Holopaisen ja Juha Utelan hevosvalmennuskeskukset hevosineen ovat tämän päivän Mömmölän aarteita. Patikoitiin eteenpäin, peltotietä kohti Rappulan tilaa. Tuskin kaikki osasivat odottaakaan, mitä nähtiin, kun pihapiirissä tavattiin isäntä Petri Rappula. Petrin musiikkiharrastus siivitti perustamaan kotitilalleen äänitysstudion vuonna 1993. Studiorakennuksessa on mahdollisuus bändien ja artistien yöpyä, cateringpalveluineen. Äänityspöydässä on 5600 nappulaa, tilasta aukeaa ikkuna isoon halli studioon, jossa mm Kotiteollisuus, Nightwish, Katri Helena, Kari Tapio ovat äänittäneet. Kaikkea näkee ja kokee seniorikävelyillä! Uskilan kylän kulttuurimaisema kuuluu Hollolan vanhimpaan asutuksen piiriin, historiallisissa lähteissä Uskila mainitaan vuonna 1458. Kylän keskivaiheilla sijaitsee koulu, joka rakennettu alkuaan vuonna 1916. Nykyisin tiloissa toimii yksityinen kehitysvammaisten asumisyksikkö. Koulun vieressä sijaitsee Uskilan työväentalo, rakennettu 1930-luvulla. Nykyinen ulkoasu mineriittivuorauksineen kaipaa päivitystä,mutta yhdistyksen toiminta on hiipunut ja jäsenkato. Kyöstin mukaan nykyisen vuorauksen alla on kaunis hirsipinta! Sitten lähdettiin pellon piennarta Katinhännän suuntaan, pisin kävelyosuus,katseltiin, kuunneltiin ja haisteltiin kevättä, pelloilla kurkia. Tuomalantietä ja Lukkarinpolkua kohti Vanhaa Kunnantupaa, Hanneksen pizzalle, mm Snellman, Suntio ja Rantatie maistuivat kävelijöille. Wuorisen Veikolta saatiin tarkat lukemat kävelylle; 7,12 km ja 2,46 h. - Antti -

Taustalla vanha paloasema

Seniorikävely 20.4.2021

Voidaan sanoa, että Soramäeltä alkoi uuden kuntakeskuksen rakentuminen valtatien varteen. Soramäkeen oli jo 1940-luvun lopulla rakennettu terveystalo, autokorjaamo ja muutama pientalo sekä betonivalimo. Tiivistä omakotiasutusta alkoi syntyä 1950-luvulla ensin Yli-Eerolan peltomaalle paloaseman ympäristöön, sitten myös vanhan valtatien pohjoispuolelle ja mäenrinteelle (Sivakkatie, Tuhkatie). Seuraavina vuosikymmeninä pientaloalueen laajentuessa rakennustyyli muuttui esimerkiksi Sauvatien yksikerroksisisiin, alun perin tasakattoisiin tiilitaloihin. Soramäen itäpuolisella entisellä teollisuusalueella on toiminut mm.Järvisen suksitehdas. - Antti-

YouTube-videon näyttäminen ei onnistunut. Tarkista markkinointievästeiden hyväksyminen ja selaimen yksityisyysasetukset.

Seniorikävely 30.3.2021

Kohteeksi tämän kerran kävelyyn oli ennakoitu Hedelmätarha. Sinne toki matka veikin, mutta alkuun suuntasimme kuntakeskuksemme ”alkulähteelle” Salpakankaantielle.

Mäen päälle päästyämme kuulimme palan historiaa. Monikaan ei muista, että siinä ostoskeskuksen kohdalla on kadun oikealla puolella kunnan julkista taidetta. Karhu ja poikanen teos julkaistiin 1960-luvulla, silloisen kunnanjohtajan Seppo Jokipellon saatesanoin.

Matkaa siitä jatkettuamme kävelytietä vasemmalle, kuului yhden jos toisen toteamana, ”enpä ole ennen tästä mennytkään”. 

Hedelmätarhaan askelten johdettua, katseltiin vanhaa kartanon päärakennusta ja piharakennuksia.  Alue on ollut varsin suotuisaa aluetta omenapuille, samoin muulle kasvillisuudelle.

Rauhallisesti edeten aikaa kului parisen tuntia ja matkaa kertyi reippaat kuusi kilometriä.- Seija-

Seniorit Tiiristuvalla 2.2.2021

Pakkanen paukkui, lunta maa ja puut tulvillaan, aurinko teki maisemista satumaisia.

Näissä tunnelmissa seniorit ulkoilivat tällä kertaa, kohteena Tiiristupa ja sen nuotopaikka. Tuli räiskyi nuotiossa sinne saapuessa ja pian oli makkarat paistumassa. Termoksista kuppeihin höyryävät juomat ja niin tarinat lähtivät liikkeelle.

Kyösti teki kyselyn, kuka on syntyisin hollolalainen? Vain yksi oli tästä kokoonpanosta, muuten olimme ympäri Suomea syntyneitä. Rikkaus sekin seniorotoiminnassa.- Seija-

Liikuntakerho on tehnyt vierailuja mm. Työtjärven laavulle ja Messilään